Askelen
Framework
Askelen rakentaa omat ohjelmistonsa Frameworkin ympärille. Framework ohjaa sitä, miten ymmärrämme yhteisöjä, ihmisiä, prosesseja, resursseja, tietoa ja päätöksentekoa.
Ymmärrämme kuitenkin, että yhteisöt ovat usein riippuvaisia tietyistä olemassa olevista ratkaisuista. Siksi Askelen ratkaisee myös yhteisöjen yksittäisiä teknologisia ongelmia, mutta näkee jokaisen ratkaisun osana laajempaa kokonaisuutta.
Askelen Framework perustuu ajatukseen, että teknologiaa ei rakenneta järjestelmiä varten, vaan ihmisiä ja yhteisöjä varten.
Yhteisö on enemmän kuin organisaatio. Yhteisö ei ole vain nimi, rakenne tai järjestelmä. Se on ihmisten, tavoitteiden, resurssien, vastuiden ja arjen tekemisen muodostama kokonaisuus.
Yhteisöllä tarkoitamme mitä tahansa ihmisten muodostamaa kokonaisuutta: yritystä, urheiluseuraa, joukkuetta, perhettä, yhdistystä, koulua tai muuta organisaatiota. Jokaisella yhteisöllä on oma tarkoituksensa, omat ihmisensä, omat vastuunsa ja oma tapansa toimia.
Yrityksessä yhteisö voi tarkoittaa työntekijöitä, asiakkaita, kumppaneita ja johtoa. Urheiluseurassa se voi tarkoittaa pelaajia, valmentajia, vanhempia, vapaaehtoisia ja taustahenkilöitä. Perheessä se voi tarkoittaa ihmisiä, arjen vastuita, aikaa, voimavaroja ja yhteistä hyvinvointia.
Askelen Framework tarkastelee yhteisöä kokonaisuutena, jossa jokainen osa-alue vaikuttaa muiden toimintaan. Frameworkin tehtävä on auttaa näkemään, mistä yhteisön toiminta rakentuu ja miten eri osa-alueet vaikuttavat toisiinsa.
Johtaminen on yhteisön suunnan, päätösten ja vastuiden hallintaa. Se ei tarkoita pelkästään esihenkilötyötä, vaan koko yhteisön kykyä nähdä, missä ollaan, mitä tapahtuu ja mitä pitää tehdä seuraavaksi.
Askelen tuo johtamisen kokonaisuuden prosessit ja resurssit -konseptin alle. Tämä kokonaisuus on myös Askelenin keskeisen ohjelmistotuotteen, Proresin, taustalla.
Johtaminen rakentuu prosessien ja resurssien hallinnasta. Jotta yhteisöä voidaan johtaa hyvin, täytyy ymmärtää, miten tekeminen etenee, mitä resursseja tarvitaan ja mitkä tekijät vaikuttavat onnistumiseen.
Kaikki yhteisön toiminta riippuu oman yhteisön prosesseista ja resursseista sekä yhteisöön vaikuttavista muista yhteisöistä ja heidän prosesseistaan ja resursseistaan. Kun kokonaisuus ymmärretään, yhteisöä voidaan johtaa faktojen, riippuvuuksien ja tapahtumien perusteella.
Johtaminen on yhteisön hermosto. Se yhdistää tiedon, päätökset ja toiminnan.
Yhteisön johtaminen edellyttää ymmärrystä siitä, miten prosessit ja resurssit liittyvät toisiinsa.
Prosessi kuvaa tekemisen kulkua. Se kertoo, miten asia etenee alusta loppuun, mitä vaiheita siihen kuuluu ja missä järjestyksessä asiat tapahtuvat.
Resurssit kuvaavat sitä, millä prosessi toteutetaan. Resursseja ovat ihmiset, lokaatiot, kulkuneuvot, järjestelmät sekä aineet ja materiaalit.
Kun prosessit ja resurssit yhdistetään, syntyy tilannekuva. Sen avulla yhteisö voi johtaa toimintaa faktojen, riippuvuuksien ja tapahtumien perusteella.
Prosessit ovat kuvauksia siitä, kuinka resursseilla suoritetaan yhteisön haluama lopputulema.
Prosesseihin sidotaan kaikki niihin kuuluvat resurssit. Prosessin onnistumista mitataan resurssien synnyttämillä tapahtumilla, jotka tukevat riskienhallinnan ja jatkuvuudenhallinnan suunnittelua ja toimeenpanoa.
Prosessien tilannekuva auttaa yhteisön johtoa muokkaamaan prosesseja tavoitteiden mukaisiksi. Kun prosessi ymmärretään kokonaisuutena, voidaan nähdä, missä syntyy arvoa, missä syntyy viivettä ja missä yhteisön toimintaa voidaan parantaa.
Ihmiset ovat yhteisön tärkein resurssi. He tekevät päätöksiä, kantavat vastuuta, oppivat, viestivät ja toteuttavat yhteisön tarkoitusta käytännössä.
Johtamisen näkökulmasta on tärkeää ymmärtää, keitä yhteisössä toimii, mitä rooleja heillä on, mitä osaamista heillä on ja miten heidän työnsä tai osallistumisensa liittyy yhteisön muihin osa-alueisiin.
Jokainen ihminen on oma itsenäinen toimijansa, jonka toimintaa voidaan tarkastella Askelen Framework Ihminen -osuuden kautta. Siksi ihminen ei ole vain resurssi, vaan myös koko yhteisön toiminnan tarkoitus ja vaikutusten kohde.
Lokaatiot ovat paikkoja, joissa yhteisön toiminta tapahtuu. Ne voivat olla toimipisteitä, työmaita, harjoituspaikkoja, koteja, varastoja, tapahtumapaikkoja tai digitaalisia sijainteja.
Lokaatiot vaikuttavat aikatauluihin, vastuisiin, turvallisuuteen, kustannuksiin ja resurssien käyttöön. Kun sijainnit tunnetaan, voidaan suunnitella paremmin, reagoida nopeammin ja ymmärtää, missä toiminnan kannalta kriittiset asiat tapahtuvat.
Lokaatiot vaikuttavat myös siihen, mitä ihmiset aistivat ympäristöstään ja miten ympäristö vaikuttaa ihmisen kehitykseen, kokemuksiin ja toimintaan. Siksi sijainti ei ole vain karttapiste, vaan osa yhteisön ja ihmisen kokonaisuutta.
Kulkuneuvot mahdollistavat liikkumisen, kuljetukset ja resurssien siirtymisen paikasta toiseen.
Yrityksessä tämä voi tarkoittaa autoja, pakettiautoja, kuorma-autoja tai työkoneita. Seurassa se voi tarkoittaa joukkueen matkustamista, kuljetuksia tai tapahtumalogistiikkaa.
Kulkuneuvot vaikuttavat aikaan, kustannuksiin, saatavuuteen ja toimintavarmuuteen. Kun ne liitetään osaksi kokonaisuutta, yhteisö näkee paremmin, miten liikkuminen ja logistiikka vaikuttavat arjen onnistumiseen.
Järjestelmät ovat digitaalisia ja teknisiä ratkaisuja, joiden avulla yhteisö toimii. Ne voivat sisältää tiedonhallintaa, viestintää, raportointia, asiakkuuksia, jäsenyyksiä, varauksia, dokumentteja tai operatiivista ohjausta.
Järjestelmien merkitys korostuu, kun tieto pitää saada liikkumaan oikeille ihmisille oikeaan aikaan. Hyvin suunniteltu järjestelmä tukee prosesseja ja auttaa ihmisiä toimimaan paremmin.
Huonosti yhteen toimivat järjestelmät taas luovat epäselvyyttä, päällekkäistä työtä ja virheitä. Siksi järjestelmien tehtävä ei ole olla irrallisia työkaluja, vaan tukea yhteisön todellista toimintaa.
Aineet ja materiaalit ovat fyysisiä resursseja, joita yhteisö tarvitsee toimintansa toteuttamiseen. Ne voivat olla rakennusmateriaaleja, varusteita, laitteita, tuotteita, tarvikkeita, ruokaa, lääkkeitä tai muita käytännön toiminnan edellytyksiä.
Materiaalien hallinta vaikuttaa kustannuksiin, aikatauluihin, laatuun ja turvallisuuteen. Jos oikea materiaali ei ole oikeassa paikassa oikeaan aikaan, koko prosessi voi pysähtyä.
Siksi materiaalit eivät ole irrallinen varastoasia, vaan olennainen osa yhteisön johtamista, tilannekuvaa ja toiminnan varmistamista.
Tilannekuva kokoaa yhteisön olennaisen tiedon yhteen ymmärrettävään kokonaisuuteen. Se auttaa hahmottamaan, mitä tapahtuu nyt, missä tarvitaan huomiota ja mitkä asiat vaikuttavat seuraaviin päätöksiin.
Tilannekuva rakentuu prosesseista, resursseista, tapahtumista, aikatauluista, riskeistä ja poikkeamista. Se tekee yhteisön toiminnasta näkyvää ja mahdollistaa johtamisen ajantasaisen tiedon perusteella.
Hyvä tilannekuva vähentää arvailua, parantaa reagointia ja auttaa yhteisön eri osia toimimaan saman tiedon pohjalta.
Riskienhallinta tunnistaa tekijöitä, jotka voivat estää yhteisöä onnistumasta. Riskit voivat liittyä ihmisiin, aikatauluihin, turvallisuuteen, kustannuksiin, sijainteihin, järjestelmiin, materiaaleihin tai ulkoisiin riippuvuuksiin.
Kun riskit kytketään prosesseihin ja resursseihin, voidaan ymmärtää, missä kohdassa toiminta on haavoittuvaa ja millaisia seurauksia häiriöllä voi olla yhteisölle.
Riskienhallinta ei ole vain ongelmien kirjaamista, vaan osa jatkuvuuden hallintaa, varautumista ja päätöksentekoa. Kun riskit ovat näkyvissä, niihin voidaan varautua ennen kuin ne muuttuvat kriiseiksi.
Tiedonhallinta tarkoittaa sitä, että yhteisön toimintaan liittyvä tieto on löydettävää, ajantasaista, ymmärrettävää ja käyttökelpoista.
Yhteisön tieto voi liittyä ihmisiin, vastuisiin, resursseihin, sijainteihin, aikatauluihin, dokumentteihin, päätöksiin, tapahtumiin, asiakkuuksiin, talouteen tai toiminnan poikkeamiin.
Kun tieto on hajallaan, kokonaisuus hämärtyy ja ihmiset joutuvat yhdistämään asioita käsin. Kun tieto on hallittua, yhteisön toiminta muuttuu johdettavaksi ja ymmärrettäväksi.
Johtamisen automaatiot auttavat käsittelemään toistuvia tehtäviä, ilmoituksia, muistutuksia, tarkistuksia ja tiedonsiirtoja.
Automaatio voi tuoda esiin poikkeamia, ohjata tietoa oikeille ihmisille, käynnistää sovittuja toimenpiteitä tai vähentää manuaalista seurantatyötä.
Automaatio ei korvaa päätöksentekoa, vaan tukee sitä. Sen tehtävä on tehdä yhteisön toiminnasta selkeämpää, nopeammin reagoivaa ja vähemmän kuormittavaa.
Myynti kuvaa yhteisön kykyä luoda arvoa ulospäin. Yritykselle se voi tarkoittaa asiakkuuksia, tarjouksia, sopimuksia ja kasvua. Seuralle tai yhdistykselle se voi tarkoittaa jäsenhankintaa, varainhankintaa, kumppanuuksia tai näkyvyyttä.
Myynti ei ole vain kaupallinen toiminto. Se on yhteisön tapa kertoa, mitä se tarjoaa, kenelle se tuottaa arvoa ja miksi sen toiminta on merkityksellistä.
Kun myynti on osa kokonaisuutta, yhteisö ymmärtää paremmin asiakkaiden, jäsenten ja sidosryhmien tarpeita. Tämä vaikuttaa suoraan johtamiseen, resursointiin, toiminnanohjaukseen ja talouteen.
Taloushallinta tekee yhteisön toiminnasta mitattavaa ja kestävää. Se kertoo, mitä toiminta maksaa, mistä tulot syntyvät ja miten resurssit riittävät tulevaisuudessa.
Yrityksessä taloushallinta liittyy laskutukseen, kustannuksiin, kannattavuuteen ja ennustamiseen. Seurassa tai yhdistyksessä se voi liittyä jäsenmaksuihin, tapahtumien kuluihin, tukirahoihin ja vapaaehtoistoiminnan resursseihin.
Perheen näkökulmasta sama ajatus näkyy arjen talouden, ajankäytön ja voimavarojen hallintana.
Taloushallinta vaikuttaa yhteisön kykyyn tehdä päätöksiä. Kun taloudellinen tieto on selkeää, yhteisö voi suunnitella, priorisoida ja toimia vastuullisesti.
Toiminnanohjaus on arjen tekemisen hallintaa. Se vastaa kysymyksiin: mitä tehdään, kuka tekee, missä tehdään, milloin tehdään ja millä resursseilla.
Toiminnanohjaus yhdistää suunnitelmat käytännön tekemiseen. Se auttaa jakamaan tehtäviä, seuraamaan etenemistä, hallitsemaan muutoksia ja varmistamaan, että oikeat asiat tapahtuvat oikeaan aikaan.
Yhteisössä toiminnanohjaus tuo näkyväksi sen, mikä muuten jäisi helposti hajanaiseksi: tehtävät, vastuut, aikataulut, resurssit ja poikkeamat.
Kun toiminnanohjaus toimii hyvin, yhteisön arki muuttuu ennakoitavammaksi ja vähemmän kuormittavaksi.
Automaatio ja tekoäly auttavat yhteisöä käsittelemään tietoa, tunnistamaan poikkeamia ja vähentämään turhaa manuaalista työtä.
Automaatio voi huolehtia toistuvista tehtävistä, muistutuksista, tiedonsiirroista ja ilmoituksista.
Tekoäly voi auttaa hahmottamaan kokonaisuuksia, löytämään yhteyksiä, ennakoimaan riskejä ja tukemaan päätöksentekoa.
Askelen Frameworkissa automaatio ja tekoäly eivät korvaa ihmistä. Niiden tehtävä on vapauttaa ihmisen aikaa, tukea parempia päätöksiä ja tehdä yhteisön toiminnasta selkeämpää.
Jokaisella yhteisöllä on käytössään erilaisia järjestelmiä, työkaluja ja kanavia. Ne voivat olla viestintäjärjestelmiä, dokumenttien hallintaa, ajanvarausta, jäsenrekistereitä, asiakkuudenhallintaa, varastonhallintaa, oppimisalustoja tai muita digitaalisia ratkaisuja.
Usein ongelma ei ole järjestelmien puute, vaan niiden irrallisuus. Tieto on eri paikoissa, vastuut eivät näy kokonaisuutena ja ihmiset joutuvat yhdistämään asioita käsin.
Frameworkin näkökulmasta tukevien järjestelmien tehtävä on palvella yhteisön kokonaisuutta. Niiden tulee tukea arjen tekemistä, ei vaikeuttaa sitä.
Yhteisöt ovat ihmisiä varten. Yhteisöjen tarkoitus palautuu lopulta ihmiseen. Yritykset, perheet, seurat ja organisaatiot ovat olemassa, koska ihmiset tarvitsevat yhteistyötä, turvaa, merkitystä, toimeentuloa, oppimista, onnistumisia ja yhteyttä toisiin.
Askelen Framework tarkastelee ihmistä kokonaisuutena. Ihminen syntyy tiettyjen biologisten lähtökohtien kanssa: geenit, perimä, temperamentti, vaistot ja refleksit vaikuttavat siihen, miten ihminen reagoi maailmaan.
Tästä eteenpäin ihmisen toimintaa ohjaa myös ympäristöstä tuleva tieto. Aistit välittävät dataa aivoihin: näkö, kuulo, tunto, haju ja maku auttavat hahmottamaan ympäristöä, tekemään päätöksiä ja muodostamaan kokemuksia.
Ihmistä ei voi ymmärtää vain työn, terveyden tai talouden kautta. Ihmisen elämä rakentuu useista toisiinsa vaikuttavista osa-alueista.
Työ ja tekeminen kuvaavat ihmisen aktiivista suhdetta maailmaan. Ihminen tekee asioita, ratkaisee ongelmia, osallistuu, rakentaa, hoitaa, oppii ja vaikuttaa.
Työ ei tarkoita vain palkkatyötä. Se voi olla myös opiskelua, vapaaehtoistoimintaa, perheen arkea, harrastamista, harjoittelua tai yhteisön hyväksi tehtävää työtä.
Työ ja tekeminen antavat ihmiselle rakennetta, merkitystä ja mahdollisuuden vaikuttaa omaan ympäristöönsä. Jos tekeminen on epäselvää, liian kuormittavaa tai irrallista, se vaikuttaa suoraan hyvinvointiin, aikaan, terveyteen ja yhteyksiin.
Aika on ihmisen rajallisin resurssi. Kaikki toiminta tapahtuu ajassa: työ, lepo, oppiminen, ihmissuhteet, harrastukset ja palautuminen.
Ajan hallinta vaikuttaa siihen, kokeeko ihminen arjen hallittavaksi vai jatkuvasti kuormittavaksi. Yhteisöjen näkökulmasta aika liittyy aikatauluihin, vuoroihin, määräaikoihin, tapahtumiin ja muutoksiin.
Kun aika tehdään näkyväksi, voidaan paremmin ymmärtää, mihin ihmisen voimavarat kuluvat ja miten arkea voidaan selkeyttää.
Sijainti vaikuttaa siihen, missä ihminen on, minne hänen pitää mennä ja miten ympäristö vaikuttaa hänen toimintaansa.
Sijainti liittyy työhön, liikkumiseen, palveluihin, turvallisuuteen, saavutettavuuteen ja arjen sujuvuuteen. Ihmisen elämä ei tapahdu tyhjiössä, vaan paikoissa: kotona, työpaikalla, koulussa, harrastuksissa, kaupungissa, luonnossa ja digitaalisissa ympäristöissä.
Kun sijainti ymmärretään osana kokonaisuutta, voidaan suunnitella parempia palveluita, turvallisempaa toimintaa ja sujuvampaa arkea.
Energia kuvaa ihmisen voimavaroja. Se liittyy ravintoon, uneen, palautumiseen, kuormitukseen, motivaatioon ja jaksamiseen.
Ihminen voi tietää, mitä pitäisi tehdä, mutta ilman riittävää energiaa tekeminen vaikeutuu. Energia vaikuttaa päätöksentekoon, keskittymiseen, mielialaan, oppimiseen ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen.
Yhteisön näkökulmasta ihmisten energia näkyy työkyvyssä, osallistumisessa, sitoutumisessa ja arjen onnistumisessa.
Terveys on ihmisen toimintakyvyn perusta. Se sisältää fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin.
Terveys vaikuttaa siihen, miten ihminen jaksaa tehdä työtä, oppia, liikkua, osallistua ja olla yhteydessä muihin.
Terveyttä ei voi erottaa muusta elämästä, sillä siihen vaikuttavat aika, energia, ihmissuhteet, ympäristö, työ ja taloudellinen tilanne. Kun terveys nähdään osana kokonaisuutta, voidaan tukea ihmistä ennakoivasti eikä vasta silloin, kun ongelmat ovat jo kasvaneet suuriksi.
Osaaminen kuvaa ihmisen kykyä ymmärtää, oppia ja toimia. Se sisältää tiedot, taidot, kokemuksen, ajattelun ja kyvyn soveltaa opittua käytäntöön.
Osaaminen vaikuttaa siihen, miten ihminen pärjää työssä, yhteisössä ja arjessa. Se myös vahvistaa itseluottamusta ja mahdollisuutta osallistua.
Yhteisön kannalta osaaminen on kriittinen voimavara. Kun yhteisö tietää, mitä ihmiset osaavat ja mitä heidän kannattaa oppia seuraavaksi, se pystyy kehittymään kestävämmin.
Yhteydet kuvaavat ihmisen suhteita muihin ihmisiin ja yhteisöihin. Ne voivat olla perhettä, ystäviä, työkavereita, asiakkaita, valmentajia, opettajia, naapureita tai muita verkostoja.
Ihminen tarvitsee yhteyttä, palautetta, tukea ja vuorovaikutusta. Yhteydet vaikuttavat turvallisuuden tunteeseen, oppimiseen, hyvinvointiin ja mahdollisuuksiin.
Yhteisö toimii paremmin, kun ihmiset eivät ole irrallisia yksiköitä, vaan osa toimivaa vuorovaikutuksen verkostoa.
Omistukset ja raha kuvaavat ihmisen taloudellisia ja aineellisia resursseja. Ne vaikuttavat mahdollisuuksiin, valintoihin, turvallisuuteen ja arjen päätöksiin.
Raha ei ole vain taloudellinen asia, vaan se liittyy myös stressiin, vapauteen, vastuuseen ja tulevaisuuden suunnitteluun. Omistukset taas voivat olla asuntoja, välineitä, laitteita, kulkuneuvoja, varusteita tai muuta arkea tukevaa omaisuutta.
Kun taloudellinen näkökulma ymmärretään osana ihmisen kokonaisuutta, voidaan paremmin tukea kestävää päätöksentekoa ja arjen hallintaa.
Yhteisöistä ihmisyyteen
Askelen Framework yhdistää kaksi tasoa: yhteisön ja ihmisen.
Yhteisö tarvitsee johtamista, taloutta, myyntiä, järjestelmiä, toiminnanohjausta sekä automaatiota ja tekoälyä. Ihminen tarvitsee aikaa, energiaa, terveyttä, osaamista, yhteyksiä, sijaintia, työtä ja taloudellista vakautta.
Kun nämä kaksi näkökulmaa yhdistetään, syntyy kokonaisuus, jossa teknologia ei ole irrallinen työkalu, vaan tapa tehdä yhteisön toiminnasta ymmärrettävämpää ja ihmisen arjesta parempaa.
Askelenin tavoite on rakentaa ratkaisuja, joissa yhteisöt toimivat selkeämmin ja ihmiset voivat paremmin.